Konsultointia?

[Matti Airas]

On Mon, 29 Mar 1999, Tuomas J. Lukka wrote:
> > mainehan tulee referensseistä, ihmisistä ja heidän 
> > taustaorganisaatioistaan -- eli kuinka esim. hoidetaan, että jos minä
> > mokaan kehyksen nimissä, niin se ei pilaa koko hommaa :-) ?
> 
> Siten ettei mokata. Esim. niin, että jos ongelmia tulee niin muut
> tulevat apuun jotta homma saadaan hoidettua (ja ottavat luonnollisesti
> osansa).

Itse asiassa tuokin on hieman kaksitahoinen juttu. Itse näkisin kaksi
kiinnostavaa organisaatiomallia. Toinen on ikään kuin tukivoima
yksittäisille koodaajille: -"Tällainen homma olisi siis tarjolla. Voiko 
laskutuksen hoitaa jonkun firman kautta?" -"Joo". Siis, hommia saattaa 
olla monille tarjolla, mutta firmat mieluummin asioivat toisen firman
kanssa kuin palkkaavat mahdollisia työntekijöitä. Tällöin firman osuus 
laskusta kattaisi ainoastaan kirjanpitotoimiston kustannukset sekä
firman kiinteät menoerät (mahd. www-sivut, palvelin, tms). Työntekijät 
saisivat organisaation, jonka kautta voidaan hoitaa laskutus, ja
lisäksi kätevän kanavan ammattikirjallisuuden, tietokoneroippeiden
ym. työvälineiden hankkimiseen.

Toinen vaihtoehtoinen malli on sitten perl-osaamista myyvä yritys,
jonka työntekijöinä on koodaajia. Tällöin yrityksellä on selkeästi oma 
profiili ja imago, jonka avulla myydään palveluja. Tällöin yritys
mahdollisesti voi saada helpommin tuottavia kanta-asiakkaita ja
isoja, tiimityötä vaativia tilauksia. Ongelmana on mallin vaatima
sitoutuminen - vähintään yhden työntekijän tulisi olla täyspäiväinen,
jotta homma pysyisi käsissä ja asiakaskontaktit hoidossa. Samaten
organisaatiolla olisi enemmän kiinteitä kuluja (tilojen vuokrat ym.),
joten työntekijöiden palkan osuus laskutuksesta pienenisi.

Kummassakin mallissa on mielestäni aika paljon ideaa, eivätkä ne
myöskään ole täysin toisiaan poissulkevia. Perusongelma kummassakin
tapauksessa on se, että mielestäni uskottavuuden ja johdon (siis
omistajat, työntekijät, miten vaan) pään turvaamiseksi homman pitäisi
pyöriä osakeyhtiöpohjalla. Osakeyhtiö taas vaatii 50000 mk:n
alkupääoman. Jos olisin esim. itse yksi viidestä perustajasta,
joutuisin maksamaan vähistä rahoistani 10000 mk firman pussiin. Vaikka 
voisinkin saada tämän rahan takaisin esimerkiksi myymällä
tietokonelaitteistoni firmalle, olisi ihan taattu, että haluaisin
tuolle riskisijoitukselleni myös tuottoa.

Mikä ongelma tuossa sitten on? Jos homma pyörisi työntekijäomistaja-
periaatteella, edellyttäisi uusien työntekijöiden palkkaaminen
omistajuuden laajentamista myös heihin (omistajat myyvät osakkeitaan,
tai sitten järjestetään suunnattu osakeanti, jossa vain tämä uusi
työntekijä saa merkitä tietyn määrän osakkeita). Jos firma kuitenkin
on jo pyörinyt jonkin aikaa ja asiakaskunta/maine, toimintamallit ja
osaaminen on kasvanut, ei tunnu aivan kohtuulliselta, että uusi
työntekijä saisi automaattisesti saman suhteellisen
osakemäärän/ääniosuuden kuin vanhat osakkaat, ainakaan, jos hinta on
sama. Jos hinta taas kasvaa, on uusien työntekijöiden hankkiminen
mahdotonta. Jos osakemäärä on pienempi mutta ääniosuus on sama, käy
helposti niin että osinkoja ei makseta, jolloin suurestakaan
osakemäärästä ei ole mitään iloa.

Mikä sitten avuksi? Perinteinen, jo koeteltu malli, jossa työntekijät
sitoudutetaan yritykseen heidän oltuaan jo jonkin aikaa töissä. Tämä
siis vain IMHO. Mikäli tämä halutaan taata, voidaan
osakkeidenhankintaoikeus esim. tietyn työntekijäkohtaisen
laskutusmäärän jälkeen kirjata työsopimukseen.

Tietenkin tuota ohut-organisaatiota voi pyörittää jollain muullakin
tavalla, mutta mielestäni osakeyhtiö on silti toiminnan
perusedellytys. Muuten kirves on koko ajan omistajien henkilökohtaisen
omaisuudenkin päällä. Tämä on ongelma, jos esim. huomataan, että
rakennettu verkkokauppa-skripti ei kirjaa laskutustietoja
luotettavasti. Yritä siinä sitten selittää korvauksen vaatijoille,
että tuo sen oikeasti teki, ei tällä firmalla tässä mitään osaa tai
arpaa ole...

Hmm, tulihan vuodatusta. Osa ideoista onkin jo esitetty tämän päivän
keskusteluissa, eivätkä loputkaan omiani ole. :-) Kommentoikaa nyt
kuitenkin... 

En usko firman perustamisen olevan mikään mahdoton pesti. Käytännössä
hommaa ei varmaan kannata tehdä itse (ellei pukeudu salaa ekonomien
alusvaatteisiin), vaan antaa se jollekin tilitoimistolle, pankille
tms. hoidettavaksi. Muutenkin (joidenkin yhdistysten) sinänsä
_erittäin_ rajoitettua rahaliikennettä hoitaneena väittäisin, että
moisista hommista kannattaa itse pysytellä erittäin kaukana.

Osaako kukaan muodostaa faktoihin pohjautuvia arvioita siitä, paljonko
esim. WWW-sisällöntuotantofirmat ja mainostoimistot (potentiaalisin
asiakaskunta, veikkaan ma) olisivat valmiita maksamaan alihankintana
tehdyistä työtunneista. Entä kuinka suuren osan työntekijän
kustannuksista kaikki palkan oheiskulut (sosiaalimaksut, vakuutukset)
nykyään muodostavat? Paljonko tilitoimistot veloittavat palveluistaan?
Kuinka hoidetaan toimiston tarve (omaa toimistoa tuskin tarvitaan,
mutta postiosoite ja -huoh- faksi varmaan tänäkin päivänä tarvitaan)?
Kuinka usein henkilökuntaa täytyy syöttää/juottaa ja monellako
markalla keskimääräinen perl-koodaaja syö/juo yhden illan aikana, jos
firman piikki on auki? :-)

Sinänsä perl-koodaajilla _on_ nykyään kysyntää Suomessakin ihan
riittämiin (jos joku listalla on vailla työtä eikä usko väitettäni,
kaivakoon verkosta vaikka suomalaisia wepisivufirmoja ja lähettäköön
niihin avoimen hakemuksen. Kannattaa aloittaa Mielentila Tuotanto
Oy:stä :-)), mutta jos firmalla (ja erityisesti muuhunkin kuin
CGI-skripteihin/mod_perliin suuntautuvalla) nähdään riittävän hyvät
elämisen edellytykset, homma voisi olla aika hauska. Ja vaikkei firmaa 
perustettaisikaan, ainahan ajatuksella voi huitoa nykyistä työnantajaa 
palkankorotusten toivossa (luethan tämän, Mara. ;-)).

Hmm, tulihan lisää vuodatusta.

Matti Airas 						     mairas at iki.fi
Research Assistant			       http://www.hut.fi/u/mairas/
HUT / Acoustics Laboratory				 PGP key available

[[ Herausgegeben vom internationalen Institut für Ordnung und Disziplin ]]